Kuisman sukuseura ry

  • Casio037.jpg
  • Casio060.jpg
  • DSC0294.jpg
  • DSC_8197.jpg
  • DSC_8384.jpg
  • DSC_8427.jpg
  • DSC_8490.jpg
  • HPIM748.jpg
  • image11.jpg
  • image61.jpg
  • IMG_306.jpg
  • joomla_black.png
  • kuva06.jpg
  • Kuva41.jpg
  • kuva57.jpg
  • maisemakuvia_1_20170418_1724530808.jpg
  • maisemakuvia_1_20170418_1989199630.jpg
  • maisemakuvia_2_20170418_1275757224.jpg
  • maisemakuvia_2_20170418_1603911293.jpg
  • maisemakuvia_3_20170418_1136819390.jpg
  • maisemakuvia_3_20170418_1889624270.jpg
  • maisemakuvia_4_20170418_1620229751.jpg
  • maisemakuvia_4_20170418_1941229421.jpg
  • maisemakuvia_5_20170418_1104314246.jpg
  • maisemakuvia_5_20170418_1472777687.jpg
  • maisemakuvia_6_20170418_1521055415.jpg
  • powered_by.png

Alakuunu 2Alakuunun Kuolitusjärven seutua Viipurin­lää­nin verollepanokartassa 1778-1779. Kuis­ma­lan kylä Kuo­li­tus­järven luo­teis­kul­massaKuisma on ikivanha karjalainen suku, jonka juuret ovat kes­ki­sel­lä Karja­lan­kan­nak­sella. Kirjoitettua tietoa Kuismista löytyy ensimmäisen kerran vuo­del­ta 1543, jolloin Viipurin läänin koko­vero­luet­te­los­sa Kuismia esiin­tyy kol­mes­sa en­ti­sen Suur-Jääs­ken Ala­kuu­nun koko­verossa. Ala­kuunu oli usean toi­siaan lä­hellä ole­vien kylien alue, joka si­joit­tui Kuunjärven, Kuolitusjärven ja Korsjärven sekä niitä yhdistävän Kuunjoen laaksoon Kirvussa.

Vanhimmista veroluetteloista, maa­kir­joista, autiotilaluetteloista ja muista vas­taa­vis­ta asia­kirjoista löydettyjen patronyymitie­tojen pe­rusteella varhaisin tun­nis­tettu Kuis­ma on Alakuunussa asunut Antti (Anders) Kuisma, jonka ar­vioi­daan syntyneen noin 1475. Samalla Alakuunun seudulla vaikutti patro­nyy­mi­tietojen perusteella myös suunnilleen 1515 syn­ty­nyt Juho (Jöns) Kuisma.

Asiakirjatietojen avulla Antin ja Juhon keskinäistä sukulaisuutta ei ole mah­dol­lis­ta varmistaa. Heidän välisen sukulaisuuden selvittämiseksi Kuisman su­ku­seura aloitti kesällä 2017 isä­linjaisen Y-DNA-tutkimusohjelman, joka saa­tiin pää­tök­seen kesällä 2021. DNA-tulokset ja niistä tehdyt erilaiset jat­ko­analyysit osoittavat, että Juho on luultavimmin Antin poika.

Perinteisessä, kirjallisiin tietoihin perustu­vas­sa su­ku­tut­ki­muk­sessa Antti Kuis­man pojaksi osoitetusta, noin 1500 syntyneestä Petristä (Peter) polveutuvat ny­ky­tie­tämyksen mukaan Sakkolan ja Muo­laan Telk­kä­län Kuismat sekä suuri osa Antrean–Vuoksenrannan ja Kirvun Kuis­mista. Petrin jälkeläisiä on siirtynyt myö­hem­min lisäksi mm. Pyhäjärvelle ja Kä­ki­sal­meen.

KuismakunnatDNA-tutkimuksen Antin pojaksi osoittama Juho (Jöns s. ~1515) puolestaan on Kirvun Läy­lö­län sekä Räisälän ja Muo­laan Jaarilan Kuismien kantaisä. Hä­nestä pol­veutuvat myös useat Kuismien sukuhaaroista, jotka asettautuivat Kirvuun, Antreaan, Vuok­sen­rantaan, Hiitolaan ja Kaukolaan.

Ennen viime sotien jälkeisiä alue­luo­vu­tuksia Karjalankannaksen keskeisim­mät Kuis­ma-pitäjät olivat Antrea, Kaukola, Kir­vu, Muo­laa, Räisälä, Sakkola ja Vuok­sen­ran­ta. Sotien jälkeen Kuismat ovat asettuneet eri puolille Suo­mea, mer­kit­tä­vim­min uusille sijoi­tus­alueil­leen Kanta- ja Päijät-Hämeeseen, Pirkan­maalle, Satakuntaan sekä Uudel­le­maalle.

 

 

Paikalla 142 vierasta ja ei kirjautuneita