Kuisma on ikivanha karjalainen suku, jonka juuret ovat keskisellä Karjalankannaksella. Varhaisimmat Kuismia koskevat kirjoitetut tiedot ovat vuodelta 1543, jolloin Viipurin läänin kokoveroluettelossa Kuismia esiintyy kolmessa entisen Suur-Jääsken Alakuunun kokoverossa. Alakuunu oli usean toisiaan lähellä olevien kylien alue, joka sijoittui Kuunjoen laaksoon Kirvussa.
Veroluetteloista, maakirjoista, autiotilaluetteloista ja muista vastaavista asiakirjoista löydettyjen tietojen perusteella varhaisin nimetty Kuisma on Alakuunussa asunut Antti (Anders) Kuisma, jonka arvioidaan syntyneen noin 1475. Samalla Alakuunun seudulla vaikutti myös suunnilleen 1515 syntynyt Yrjö (Jöns) Kuisma.
Antti Kuismasta polveutuvat nykytietämyksen mukaan Sakkolan ja Muolaan Telkkälän Kuismat sekä suuri osa Antrean–Vuoksenrannan ja Kirvun Kuismista. Antin jälkeläisiä on siirtynyt myöhemmin lisäksi mm. Pyhäjärvelle ja Käkisalmeen.
Yrjö Kuisma puolestaan on Kirvun Läylölän sekä Räisälän ja Muolaan Jaarilan Kuismien kantaisä. Hänestä polveutuvat myös useat Kuismien sukuhaaroista, jotka asettautuivat Kirvuun, Antreaan, Vuoksenrantaan, Hiitolaan ja Kaukolaan.
Asiakirjatietojen perusteella Antin ja Yrjön keskinäistä sukulaisuutta ei ole mahdollista varmistaa, mutta kesällä 2017 tehdyn DNA-tutkimuksen perusteella he ovat samaa sukua, läheisimmillään mahdollisesti isä ja poika tai pojanpoika, etäisimmillään Yrjön isä ja Antti serkuksia.
Ennen viime sotien jälkeisiä alueluovutuksia merkittävimmät Kuisma-pitäjät olivat Antrea, Kaukola, Kirvu, Muolaa, Räisälä, Sakkola ja Vuoksenranta. Sotien jälkeen Kuismat ovat asettuneet eri puolille Suomea, merkittävimmin uusille sijoitusalueilleen Kanta- ja Päijät-Hämeeseen, Pirkanmaalle, Satakuntaan sekä Uudellemaalle.