Kuisman sukuseura ry

Kuva: Markku Kuisma

Aamuaurinko  paistoi suoraan ikkunasta sisään karistaen unihiekkoja silmistä. Puhelimeen asennettu he­rä­tys varmisti, että on aika nousta ripeästi aamu­kahvia valmistamaan ja pukea ”kauniit vaatteet” pääl­le juhlaa varten. Pientä jännitystä oli ilmassa, olihan merkittävä päivä tulossa, sukuseuran sääntö­mää­räi­nen vuosikokous ja sen päätteeksi sukujuhla.

Matka alkoi sukuviirin laskulla pihamme lipputangosta Akaalla.

Hallitus oli keväällä tehnyt päätöksen juhlapaikasta, puheenjohtajan ehdotuksesta valituksi tuli Kou­vo­lan Upseerikerho. Kerho sijaitsee Kasarminmäellä Kouvolan entisellä varuskunta-alueella. Valtaosa alueen rakennuksista on 1900-luvun alkupuolella venäläisten rakennuttamia. Varuskunnan tehtävänä silloin oli turvata merkittävä rautateiden risteysasema.

Omalta osaltani juhla Kouvolassa alkoi sukuviirin nostamisella juhlapaikan lipputankoon.

Ennen kokouksen alkua oli vielä erilaisia järjestelytehtäviä, kunnes ensimmäiset vieraat olivat jo ovella ja täyttivät aamukahvipöydät. Lähes 70 juhlavieraan puheensorina ja karjalainen iloisuus tuttujen ta­paa­misesta loivat hyvät alkutahdit tulevalle vuosikokoukselle ja sukujuhlalle.

Tervehdyssanojen jälkeen avattiin kokous, ja kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Markku Kuisma. Hä­nen johdollaan käsiteltiin kaikki viralliset pykälät, kuten seuran uuden puheenjohtajan valinta. Suku­seu­ran hallituksen esityksestä tietokirjailija Juha Kuisma Lempäälästä aloitti uutena puheen­joh­ta­ja­na. Juhan juuret ovat Sakkolassa. Varapuheenjohtajaksi valittiin vuodesta 2014 hal­li­tuk­sen jäsenenä ollut räisäläläistaustainen Päivi Oksanen Orimattilasta. Päivin ohella erovuorossa ollut Pirjo Kuisma (Hei­­no­la/Kaukola) va­lit­tiin uudelleen. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Esko Kuisma Porvoosta ja Ilpo Kuisma Janakkalasta. Eskon juuret ovat Kirvun In­ki­läs­sä ja Ilpon Saviniemen kartanossa Ant­reassa. Toiminnantarkastajaksi vuosikokous valitsi puheenjohtajan tehtävästä luopuneen Juhani Kuis­man (Akaa/Muolaa) ja varalle Markku Kuisman (Hausjärvi/Kirvu). Nuijan kopautus päätti virallisen osuuden, vuorossa oli maittava lounas sekä pieni vapaahetki ennen sukujuhlan alkua.

Juhlaa vietettiin perinteiden mukaisesti. Kuuntelimme esitelmän ja erilaisia ohjelmanumeroita. Juhla­pu­hu­jaksi oli lupautunut Muolaalaisten seura ry:n puheenjohtaja Eija Järvinen. Hänen aiheenaan oli kar­­ja­lai­nen nainen – tasa-arvon nimissä aihe oli miesvaltaisen sukututkimuksen kannalta  raikas tuulah­dus. Puheen sisältö oli hyvin henkilökohtainen, sillä teeman esikuvina olivat Eijan molemmat mummot.

Seuraavaksi Paavo Kuisma valaisi sukututkimuksen tämän hetkistä tilaa. Juhlavieraiden nähtäväksi piir­tyi kankaalle kirjainyhdistelmä DNA. Dna tuttu puhelinoperaattori, nyt ei ollut kysymys siitä, vaan tietoa sukututkimustuloksista. Juhlayleisö sai kauan odotetun todistuksen, että "kaikki Kuismat ovat samaa sukua", kun Paavo Kuisma kertoi talven ja kevään aikana saaduista DNA-sukututkimuksen tuloksista. Testitulokset osoittavat, että jäljellä olevat kaksi kantaisäämme (Antti s. ~1475 ja Yrjö s. ~1515) ovat toi­silleen sukua — etäisimmillään Antti ja Yrjön isä ovat serkuksia, läheisimmillään Yrjö voi olla jopa Antin poika. Paavo kertoi myös  tutkimustyön jatkuvan edelleen. 

Ennen viihteellisemmän osion alkua suoritettiin palkitsemiset. Pirjo Kuismalle Heinolasta luovutettiin su­ku­seuran standaari N:o 27 pitkäaikaisesta ja edelleen jatkuvasta työstä sukuseuran hyväksi hal­li­tuk­sen jäsenenä sekä seuran sihteerinä ja talou­denhoitajana.

Ohjelmaosion aloitti Mika Lehtisen esittämä monologi Tuntemattomasta sotilaasta. Esitystä säesti ha­nu­risti Kari Rautkoski Kouvolasta.

Perinteeksi muodostuneiden arpajaisten jälkeen laulettiin Karjalaisten laulu yhteislauluna. Sunnuntai-iltapäivä alkoi taittua jo iltaa kohti, oli lähtökahvien aika ja hyvän kotimatkan toivotukset. Jäämme odot­ta­maan seuravaa tapaamista elokuussa 2019.

Hieman haikein, kuitenkin helpottunein mielin laskin Upseerikerhon tangosta sukuviirimme juhlan päät­tymisen merkiksi.

Ilta oli jo pitkällä, kun Akaan kotimme lipputangossa liehui jälleen viiri tähdillä varustettuna, karja­lai­sissa väreissä. Se muistuttaa minua  kuulumisesta karjalaiseen sukuun, josta olen ylpeä. 

Juhani Kuisma

 Kuvia juhlasta

(Kuvat: Markku Kuisma)